Semantiikkaa ja merkityssuhteita

En ollut mukana kyseisellä lähiopetuksen tunnilla, mutta luin tunnin diasarjat ja hieman aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kokoan tähän kaiken oppimani ja omat kommenttini.

Kielen avulla voidaan käsitellä ja välittää merkityksiä. Näitä merkityksiä tutkiessa apunamme toimii semantiikka, eli merkitysoppi. Tulen avaamaan merkitysopin eri termejä ja termien tarkoituksia.

Merkitysoppiin on olemassa pari eri lähestymistapaa, joita ovat merkityksen nimiteoria ja merkityksen käsiteteoria. Nimiteorialla tarkoitetaan sanan pitämiseen nimenä ja tämä nimi liitetään todellisuudessa olevaan olioon/hahmoon tai oliojoukkoon. Sana on tämän näkemyksen mukaan juuri se olio, mihin viitataan. Esimerkiksi, jos sana nainen olisi tämä nimi, joka sitten nimeää kaikista naisista koostuvan joukon, ja muodostaa siten tämän sanan merkityksen.

Toinen lähestymistapa on merkityksen käsiteteoria, jossa sanan merkitys voi olla myös käsite, idea tai mielikuva, jonka kyseinen sana synnyttää kielenkäyttäjän tai kuulijan tajunnassa, johon sana lopulta yhdistetään. Merkityksen siis katsotaan kytkeytyvän ymmärtämiseen ja kuulijan tajuntaan.

Mistä merkitys koostuu?

Lauseen, sanan tai ilmauksen merkityksen voidaan katsoa koostuvan denotatiivisesta, viittaavasta merkityksestä, sekä siihen liittyvästä assosiatiivisesta eli liitännäismerkityksestä. Tämä ilmaus voi saada myös erilaisia konnotatiivisia merkityksiä eli sivumerkityksiä.

Esimerkki: valitsemme sanan nainen, joka denotatiivisessa mielessä tarkoittaa naispuolista täysikasvuista ihmistä. Tähän sanaan voidaan kuitenkin liittää erilaisia sivumerkityksiä, kuten äidillinen ja viehättävä. Konnotatiivisia merkityksiä sanasta voidaan muodostaa kulttuurista riippuen, joita voi olla rajattomia määriä, mutta yhtenä esimerkkinä voimme valita merkityksen kodin hengetär.

Näihin merkityksiin voi myös sisältyä erilaisia tyylisävyjä, eli stylistisiä yhteyksiä. Tyylisävyjen avulla kaksi eri lausetta voivat tarkoittaa samaa, mutta näyttävät erilaisilta.

”Hän sanoi, että hän tulee pian.”
”Hän sanoi tulevansa pian.”

Merkitykseen voi myös liittyä affektiivisia merkityksiä, eli tunnesävyjä. Tunnesävyissä kielenkäyttäjän tuntemukset ja asenteet näkyvät läpi. Tämä on yleistä toimittajien keskuudessa. Toimittajat eivät saa ottaa kantaa omissa artikkeleissaan, joten affektiivisilla merkityksillä voidaan saada journalismissa paljon aikaan.

Ilmauksiin voi myös liittyä heijastusmerkityksiä. Tämä on ominaista sanoille, joilla on jonkinlaista tabukäyttöä. Esimerkiksi sanat panna ja naida ovat hyviä esimerkkejä, sillä näitä sanoja vältellään niiden värittyneisyyden vuoksi.

Ilmaukset, joilla on vakiintunut esiintymisyhteys, voivat saada kollokatiivisia merkityksiä, eli myötämerkityksiä. Myötämerkitys liittyy ilmaisun esiintymisympäristöön ja ne ovat ennustettavissa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat sanat ammua, kaunis ja komea.

Ammua: ääni, joka on lehmän ääntelyä, eli rajoittuu yhteen eläimeen

Kaunis: liitetään usein naispuoliseen henkilöön, feminiininen ilmaus

Komea: liitetään usein miespuoliseen henkilöön, maskuliininen

Myötämerkitysten ennustettavuus voidaan havaita hyvin sanoissa parvi, lauma ja katras. Nämä kaikki sanat tarkoittavat denotatiivisessa merkityksessä joukkoa, mutta samalla ne ilmaisevat tietyn eläinryhmän joukkoa. Kollokatiiviset merkitykset ovat siis hyvin rajoittuneita. 

KALAparvi

LAMMASkatras

SUSIlauma

Merkitysoppi ja sen teoriat eivät olleet minulle ennestään tuttuja. Kaikki uudet termit tuntuvat minusta hyvin usein sanahirviöiltä, koska en aluksi ymmärrä mitä ne tarkoittavat ja miten voisin käyttää niitä lauseessa. Minun on pakko viettää aikaa lukien kirjallisuutta, joka keskittyy kyseiseen aiheeseen ja tarvitsen useita esimerkkejä, jotta saan sisäistettyä ne.

Seuraavaksi keskitytään semantiikan eri termeihin ja niiden avaamiseen. Osa oli niistä minulle ennestään tuttuja, mutta osa oli kokonaan uutta tietoa. Etenkin viittomakieleen liittyvät semantiikan termit olivat minulle täysin uusia.

Synonymia

Synonymiaa tapahtuu, kun kahdella eri sanalla on sama merkitys, mutta eri ulkoasu. Täydellinen synonymia on erittäin harvinaista, koska sanat poikkeavat toisistaan aina jollakin tasolla. Hyvä esimerkki tästä on murre-erot: toisella puolella Suomea sanotaan vasta, ja toisella puolella vihta.

Kahden täydellisen synonyymin samanaikainen säilyttäminen on mahdotonta, koska aina jompaakumpaa ilmausta suositaan enemmän, jolloin toinen ilmaisu joko syrjäytetään täysin tai se saa uuden merkityksen.

Parafraasi

Parafraasin avutta yksi asia voidaan ilmausta kahdella eri tavalla, mutta lauseen muodossa. Lauseiden totuusarvo säilyy, mutta niiden ulkoasu ovat erilaiset. Parafraasia voidaan verrata esimerkiksi kääntämiseen ja tulkkaukseen. Kääntämisessä ja tulkkauksessa lähdeteksti käännetään tai tulkataan kohdekielelle, jolloin kohdekielinen ilmaisu on oikeasti lähdekielen parafraasi.

Esimerkki parafraasista:

Liisa on Maijan äiti   -   Maija on Liisan tytär

Homonymia

Homonymia tarkoittaa sitä, että kahdella sanalla on täysin sama ulkoasu, mutta niillä on eri merkitykset. Homonymian hyviä esimerkkejä ovat sanat kuusi ja maali. Sana kuusi tarkoittaa samaan aikaan numeroa kuusi ja puuta, jonka nimi on kuusi, kun taas sana maali voi tarkoittaa maalia, jolla maalataan tai esimerkiksi jalkapallo maalia. Sanojen kuusi ja maali eri merkityksillä on yhteys vain ja ainoastaan ulkoasunsa kanssa.

Täydellinen homonymia tapahtuu, kun kaksimerkityksisen sanan kaikki muodot ovat ulkoasultaan täysin samanlaisia. Sanamuotohomonymiaa voi nähdä kahdella sanalla, joilla on samanmuotoisia ulkoasuja, mutta joiden kaikki muodot eivät täysin kohtaa.

Esimekki:

Kuusi (kuusen, kuuden)

Vuori (takin vuorin sisäpuoli, vuoren juurella)

Homonymia on yläkäsite, jolla on kaksi alakäsitettä: homofonia ja homografia. Homofonia ja homografia ovat molemmat erittäin yleisiä englannin kielessä. Homofonia tarkoittaa sitä, että kaksi sanaa näyttää erilaisilta, mutta niiden äänneasut ovat samanlaiset.

Esimerkki:

Meet (tavata)

Meat (liha)

Homografia tarkoittaa sitä, että kahdella sanalla on sama äänneasu ja ulkoasu, mutta niiden merkitykset ovat erilaiset.

Erimerkki:

Tear (repiä)

Tear (kyynel)

Polysemia

Polysemislls tarkoitetaan eri sanojen monimerkityksisyyttä. Polyseemi tarkoittaa sanaa, jolla on vain yksi muoto, mutta monia eri merkityksiä. Polysemian ja homonymian erottaa siitä, polyseemin kaikki merkitykset ovat kytköksissä toisiinsa, kun taas homonymiassa keskitytään vain eri sanojen samanlaiset ulkoasut.

Esimerkki polysemiasta:

MAA

-       eli planeetta

-       eli maan pinta

-       Maa pintana merellä horisontissa

-       Maa pinta-alana

-       Maalaisalue, kaupungin vastakohta

-       Eli valtio

-       Eli ruutu, hertta, pata ja risti, korttipelin maat¨

-       Eli maa-aines

Tulkkauksessa on erittäin tärkeä erottaa polysemiassa kaikki yhden sanan merkitykset. Vahingon sattuessa tulkki voi tulkata yhden sanan eri merkityksen ja loppupeleissä väärän merkityksen tulkkaaminen voi johtaa ongelmiin tulkkauksessa.

Hyponymia & hyperonymia

Hyperonymia on hyponymian yläkäsite. Esimerkkinä hypero- ja hyponymiasta on KASVI, jonka alakäsite on KUKKA, jonka alakäsite on RUUSU.

Käsitehierarkiassa alempana oleva sana sisältyy aina ylempään käsitteeseen. Mitä ylempänä sana on hierarkiassa, sitä epätarkempi ja laaja-alaisempi se on.

Attraktiokeskukset

Attraktiokeskukset tarkoittavat eri aiheita, joissa esiintyy paljon synonymiaa. Niitä löytyy paljon yhteiskunnan ja kulttuurin keskeisille ilmiöille ja asioille. Attraktiokeskuksiin voi liittyä paljon tunteita.

Esimerkki:

Lumi: räntä, nuoska, pakkaslumi yms.