Puheaktiteoria

PUHEAKTIT

Puheaktit ovat kielen jaksoja, joilla on oma merkitys tai jaksoja, jotka näyttävät yhdeltä ja tarkoittavat toista. Ne voivat olla myös kiertoilmaisuja.

Puheaktin eri osia ovat:

1.    Lokuutio
- sanotaan, mitä tarkoitetaan
- alkuperäinen merkitys

- ”Et ole varmaan soittanut korjaajalle”

2.    Illokuutio
- sanojen takana oleva intentio
- ”TV on rikki”

3.    Perlokuutio
- oletettu konkreettinen vaikutus, jolla illokuutiolla on kuulijaan
- ”Soita korjaajalle/tee asialle jotain”

Epäsuora VS suora puheakti

Suora puheakti on se, miltä puheakti näyttää, esimerkiksi imperatiivimuotoinen lause.

MENE POIS!

LOPETA!

Epäsuorassa puheaktissa kuulija päättelee, mitä puhuja tarkoittaa, vaikka se näyttää/kuulostaa aivan erilaiselta:

”Et sitten ajatellut soittaa sille korjaajalle?”

PUHEAKTI TEHTÄVÄ

Kuuntelin Ali ja Polinaa Yle Areenasta, ja poimin sieltä erilaisia lauseita puheaktiteoriaan liittyen

.

A)   puheakti ja puhujan intentio – mitä on sanottu ja mitä oikeasti tarkoitettiin

”Ihanaa, ku se on löytäny Wikipedian”
puhujan intentio: Kuulijasta on hauskaa, ja ehkä hieman noloa, että puhuja tietää asioita, mitä hän ei itse tiedä, ja päättää vitsailla asialla.

”Toi on niin 2010”
puhujan intentio: Puhuja haluaa sanoa, että kaverinsa on ns. ajasta myöhässä.

B)   suora vs. epäsuora puheakti – sanottiinko suoraan vai käytettiinkö epäsuoria puheakteja’

”Kiva kun sait mut ja Polinan tuntemaan itsemme täysin ulkopuoliseksi tässä yheiskunnassa”

Puhuja haluaa sanoa suoraan, että hänen tietämättömyytensä saa hänet tuntemaan itsensä ulkopuoliseksi.

”Siinä pitäisi olla joku koukku niin, että suomalaiset innostuisi, kantasuomalaiset innostuisi..”

Puhuja haluaa epäsuoraan sanoa, että hänen mielestään radio-ohjelma on suomalaisille liian tylsä, ja että ohjelman aihe ei sovi suomalaiseen radioon.